Kunniavieraat

Finncon 2024:n kunniavieraat ovat kirjailijat Ursula Vernon (USA) ja Tiina Raevaara, fanikunniavieras Tero Ykspetäjä sekä Tolkien-tutkija Jyrki Korpua.

Ursula Vernon

Ursula Vernon (s. 1977) on yhdysvaltalainen kirjailija, taiteilija ja kuvittaja. Hänen palkintolistansa on vaikuttava, ja siltä löytyvät muun muassa netissä Digger-sarjakuvaromaanin sekä Nettle & Bone -fantasiaromaanin voittamat Hugo-palkinnot sekä Jackalope Wives -novellin nappaama Nebula-palkinto. Molemmat palkinnot ovat keskeisimpiä englanninkielisen SF-kentällä jaettavista kunnianosoituksista.

Ursula Vernon tunnetaan laajoista lastenkirjasarjoista Hamster Princess (2015-18) ja Dragonbreath (2010-16), joka on jopa 11 kirjan mittainen. Suurin osa Vernonin vanhemmille lukijoille suunnatuista romaaneistaan on julkaistu nimimerkillä T. Kingfisher, mutta tekijä nimen takana ei ole kenellekään salaisuus. Kirjoittamisen ohella Vernon on (sarja)kuvataiteilija, ja hänen alun perin netissä ilmestynyt antropomorfisesta vompatista kertova fantasiasarjakuvastaan Digger on tullut kulttiteos. Vuodesta 2003 vuoteen 2011 asti ilmestynyt sarjakuva on saatu julkaistua paperisena kokoelma-albumina joukkorahoituskampanjoiden avulla.

Finnconiin Ursula Vernon saapuu puolisonsa Kevin Sonneyn kanssa. Pariskunta tekee yhdessä Productive Alchemy -podcastia.

Vernon on lintuharrastaja, mikä oli osittain myös hänen pseudonyymivalintansa taustalla – T. Kingfisher viittaa Vernonin rakastamaan kuningaskalastajaan. Salanimi on myös kunnianosoitus Ursula K. Le Guinille, jonka 1960-luvulla Playboyssa julkaistusta novellista tekijän sukupuoli häivytettiin julkaisemalla se nimellä ”U. K. Le Guin”. Temppua outona pitänyt Le Guin vitsaili myöhemmin, että ihmiset kuvittelivat kirjoittajan olevan nimeltään ”Ulysses Kingfisher”. Vernon otti alunperin salanimen käyttöönsä, etteivät lukijat hämmentyisi lastenkirjoista ja fantasiavompateista tutun tekijän spefi-romaaneista, jotka sisältävät myös tummempia sävyjä ja kauhuelementtejä.

Ursulan oma esittely

Ursula Vernon, aka T. Kingfisher, is the author of over forty books, including the Dragonbreath series for kids and fantasy and horror novels for adults. Her work has won the Hugo, Nebula, Locus and Dragon awards in an assortment of somewhat random categories. She lives in North Carolina in the US with her husband and his chickens. When not writing or painting, she can usually be found out in the garden, attempting to take photos of interesting insects. Someday she will catch up on her sleep.

Teokset

Lapsille:

Dragonbreath

  • Dragonbreath (2009)
  • Attack of the Ninja Frogs (2010)
  • Curse of the Were-Weiner (2010)
  • Lair of the Bat Monster (2011)
  • No Such Thing as Ghosts (2011)
  • Revenge of the Horned Bunnies (2012)
  • When Fairies Go Bad (2012)
  • Nightmare of the Iguana (2013)
  • The Case of the Toxic Mutants (2013)
  • Knight-napped! (2015)
  • The Frozen Menace (2016)

Hamster Princess

  • Harriet the Invincible (2015)
  • Of Mice and Magic (2016)
  • Ratpunzel (2016)
  • Giant Trouble (2017)
  • Whiskerella (2018)
  • Little Red Rodent Hood (2018)

Muut lastenkirjat

  • Nurk: The Strange Surprising Adventures Of A (Somewhat) Brave Shrew (2008)
  • Castle Hangnail (2015)

Vanhemmille lukijoille:

Nimellä Ursula Vernon

  • Digger (web-sarjakuva, 2003-2010)
  • It Made Sense at the Time: Selected Sketches (2004)
  • Black Dogs Part 1: The House of Diamond (2007)
  • Black Dogs Part 2: The Mountain of Iron (2011)

Nimellä T. Kingfisher

  • Nine Goblins (2013)
  • The Seventh Bride (2014)
  • Bryony & Roses (2015)
  • The Raven & The Reindeer (2016)
  • Summer in Orcus (2016)
  • The Halcyon Fairy Book (2017)
  • Clockwork Boys (Clocktaur War #1, 2017)
  • The Wonder Engine (Clocktaur War #2, 2018)
  • Swordheart (2018)
  • Minor Mage (2019)
  • The Twisted Ones (2019)
  • A Wizard’s Guide to Defensive Baking (2020)
  • The Hollow Places (2020)
  • Paladin’s Grace (The Saint of Steel #1, 2020)
  • Paladin’s Strength (The Saint of Steel #2, 2021)
  • Paladin’s Hope (The Saint of Steel #3, 2021)
  • Nettle & Bone (2022)
  • Illuminations (2022)
  • What Moves The Dead (Sworn Soldier #1, 2022)
  • Paladin’s Faith (The Saint of Steel #4, 2023)
  • A House with Good Bones (2023)
  • Thornhedge (2023)
  • What Feasts at Night (Sworn Soldier #2, 2024)

Tiina Raevaara

Palkittu kauno- ja tietokirjailija Tiina Raevaara (s. 1979) on myös filosofian tohtori, perinnöllisyystieteeseen erikoistunut biologi ja tiedetoimittaja.

Kuva: Lenita Susi

Raevaara aloitti kaunokirjallisen uransa voittamalla vuonna 2006 Martti Joenpolvi-novellikilpailun, ja myöhemmin hän sai novelleistaan Runeberg-palkinnon kokoelmalla En tunne sinua vierelläni (2010).

Raevaaran esikoisromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas ilmestyi vuonna 2008. Teoksista viimeisin, vuonna 2023 ilmestynyt Uinuva solu, on neljäs Eerika Hämeranta -tarina, jossa entinen geenitutkija kisaa laboratoriosta karkuun pääseen viruksen kanssa aikaa vastaan. Tietokirjoissaan Raevaara on tarkastellut erityisesti koiria sekä syventynyt tieteen yleistajuistamisen kysymyksiin.

Mainiona keskustelijana ja panelistina tunnettu Raevaara on kirjoittanut kolumneja ja tiedeartikkeleita muun muassa Helsingin Sanomiin, Tiede-lehteen ja Long Play -verkkojulkaisuun, minkä lisäksi hän pitää Tarinoita tieteestä -blogia Suomen Kuvalehden internetsivuilla. Vuonna 2015 Raevaaralle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ”ajankohtaisesta ja asiantuntevasta tiedonjulkistamisesta eri medioissa”.

Romaanit ja novellikokoelmat
  • Eräänä päivänä tyhjä taivas (2008) 
  • En tunne sinua vierelläni (2010)
  • Hukkajoki (2012)
  • Laukaisu (2014)
  • Yö ei saa tulla (2015)
  • Korppinaiset (2016)
  • Ihon alla (Yhteistyössä Miikko Oikkosen kanssa, 2016)
  • Veri joka suonissasi virtaa (2017)
  • Silloinkin satoi kaatamalla (Äänikirja, 2018)
  • Kaksoiskierre (2020)
  • Polaaripyörre (2021)
  • Sielujen syöveri (2022)
  • Uinuva solu (2023)
Tietokirjat
  • Koiraksi ihmiselle (2011)
  • Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle (2016)
  • Tietokirjailijan kirja (Yhdessä Urpu Strellmanin kanssa, 2019)
  • Minä, koira ja ihmiskunta: Lajien välisen yhteiselon historia (2022)

Tero Ykspetäjä

Kuka ihme on Tero Ykspetäjä? Me esihistoriallisina aikoina sydämemme genrelle ja harrastukselle menettäneet tunnemme Teron superaktiivina, joka aloitti fandomtaipaleensa aikanaan Turun Science Fiction Seura ry:n hallituksessa, toimi monta vuotta Spinin, Suomen vanhimman sf-lehden, päätoimittajana, oli osa sitä ydinjoukkoa, joka järjesti ensimmäisen Turkulaisen Finnconin (Finncon 1999, Klupsin! siitäkin on jo neljännesvuosisata), oli mukana perustamassa Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinettia, oli yksi niistä tyypeistä, jotka pistivät pystyyn ensimmäisen Åconin ja … Teron fandomjuuret ulottuvat siis syvälle suomalaiseen scifi- ja fantasiamultaan ja ovat lonkeroituneet vaikka mihin.

”Mutta tuo kaikki tapahtui vuosia sitten”, huudahtaa fandomin tuoreeempi jäsen. ”En minä muista tuota pitkätukkaviikinkiä missään nähneeni. Mitä hän muka on tehnyt, josta on iloa minulle?”

Tero ”Vaeltava aave” Ykspetäjä onkin erinomainen esimerkki niistä mystisistä fandomin mestareista, joiden olemassaolosta vain huhutaan. Toisinaan Tero poistuu päivittäisten velvollisuuksiensa piiristä ja liikkuu fandomissa kuin kuka tahansa meistä, notkeasti kuin oopperan kummitus ja pitää huolta monesta sellaisesta seikasta, jonka olemassaoloa tavallinen fanikansalainen ei huomaa. Vaan poistapa Tero yhtälöstä ja kyllä rupeaa huomaamaan!

Kuka onkaan rekisteröinyt fandom.fi-domainin? Entä kuka pitää huolta siitä, että Finnconia järjestävillä on verkon syövereissä paikka, jossa he voivat työstää ja jakaa keskenään conin järjestämiseen liittyvää materiaalia? Kuka onkaan se, jota saadaan kiittää siitä, että tämänkin Finnconin sähköpostiosoitteisiin lähetetyt viestit päätyvät perille oikeiden vastuuhenkilöiden sähköpostilaatikkoihin.

Kukapa muukaan kuin Finncon 2024:n kunniavieras Tero Ykspetäjä!

Mutta Teron vaikutus ei jää vain ja ainoastaan hiljaiseen vaikuttamiseen tai varjoissa vaeltamiseen, vaan hän on myös mainio seuramies, joka on lukenut ja nähnyt laajalti alan tuotantoa, eikä kaihda keskustelua siitä, missä tieteis- ja fantasiaharrastuksessa mennään ja mihin suuntaan. Hän on pahamaineinen sanaleikkimies, ansiokas kuva-arvoitusten tunnistaja ja moninkertainen Nörttikulttuurivisavoittajajoukkue Wrong on the Internetin jäsen.

Tero on kiinteä osa sitä fandomin olennaista rakennusainesta, jota ilman koko harrastus ja julkaisutoiminta olisi kuihtunut pois jo aikaa sitten. Hän on yksi niistä henkilöistä, jota saamme kiittää niin Finnconin kuin useamman muun pienemmän tapahtuman olemassaoloa.

Siis kiitos ja kumarrus.
(B. Roimola & J. Halme)

Jyrki Korpua

Jyrki Korpua (s. 1977) on oululainen tietokirjailija, kirjallisuuden yliopistonlehtori (ma) Oulun yliopistossa ja kirjoittamisen opettaja Turun yliopistossa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2015 J. R. R. Tolkienin fantasian mytopoetiikasta ja on Suomen (tietääkseen) ensimmäinen spekulatiivisen fiktion dosentti. 

Kuva: Henry Söderlund

Korpua on julkaissut lukuisia kirjoja sekä tieteellisiä artikkeleita fantasiasta, tieteisfiktiosta, kauhusta, myyteistä, lasten- ja nuortenkirjallisuudesta sekä laaja-alaisesti spekulatiivisesta fiktiosta kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa ja peleissä. Hänen lempiaiheitaan ovat spekuloiminen mielikuvituksesta, Tolkienista, utopioista ja dystopioista, Raamatusta, Kalevalasta ja Platonin dialogeista, joista hän myös on kirjoittanut artikkeleita ja tietokirjoja.

Parhaillaan Korpua viimeistelee ihmisyyttä ja pelkoja pohtivaa tietokirjaa dystopioista ja englanninkielistä versiota Tolkien and the Kalevala -teoksesta sekä kokoelmaa Nordic Speculative Fiction: Research, Theory, and Practise (toim. yhdessä Aino-Kaisa Koistisen, Hanna-Riikka Roineen ja Marta Tveitin kanssa), joista ainakin kahta jälkimmäistä odotetaan vuoden 2024 puolelle. Hän on myös kirjoittajana tulevissa englannin- ja suomenkielisissä Tove Jansson Companion ja Tove Janssonin tuotannot -teoksissa.

Korpua oli perustamassa sittemmin World Fantasy Award palkittua Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -journaalia ja toimi lehden päätoimittajana vuosina 2014–17 yhdessä Päivi Väätäsen (2014–15), Hanna-Riikka Roineen (2014–16) ja Aino-Kaisa Koistisen (2016–17) kanssa. Kansainvälisissä julkaisuissa hän on kirjoittanu muun muassa Tolkienin teosten ja niiden elokuvasovitusten naisoletetuista hahmoista sekä Disneyn Frozen-elokuvien (pohjoisesta maailmasta lainaavasta) fantasiamaailmasta.

Yhdistystoiminnassa viihtyvä Korpua oli Finfar – Suomen science fiction ja fantasiatutkimuksen seura ry:n historian toinen puheenjohtaja vuosina 2014–18. Hän on myös puheenjohtanut Kulttuurintutkimuksen seura ry:tä vuosina 2014–15 ja Suomen kirjallisuudentutkijain seura ry:tä vuosina 2021–2024.

Jyrki Korpuan lempikirjoja juuri nyt ovat Tolkienin Silmarillion ja Le Guinin Maameren velho, elokuva Boormanin Excalibur, televisiosarja Babylon 5, pelisarja Ultima tai Mass Effect ja sarjakuva Sandman. Lähes kaikki kosmiset ulottuvuudet kattavan työharrastuneisuutensa ohessa Korpua ehtii kasvattamaan paria lasta ja harrastamaan sekä dartsia SM-liigatasolla että valmentamaan junioreiden jalkapalloa.

Teokset
  • Tolkien ja Kalevala (2022)
  • The Mythopoeic Code of Tolkien. A Christian Platonic Reading of the Legendarium (2021)
  • Lajivirren laulamaa – Kalevala ja kirjallisuus (2017)
  • Alussa oli Sana – Raamattu ja kirjallisuus (2016)
  • Constructive Mythopoetics in J. R. R. Tolkien’s Legendarium (Väitöskirja, 2015)
Toimitetut kirjat
  • Jyrki Korpua, Irma Hirsjärvi, Urpo Kovala ja Tanja Välisalo (toim.) Fantasia. Lajit, ilmiö ja yhteiskunta (2021), kirja verkossa
  • Saija Isomaa, Jyrki Korpua & Jouni Teittinen (toim.) New Perspectives on Dystopian Fiction in Literature and Other Media (2020)
  • Satu Koho, Jyrki Korpua, Salla Rahikkala ja Kasimir Sandbacka (toim.) Mahdollinen kirja. Kulttuurintutkimuksen 15. seminaari ”Mahdolliset maailmat” (2014)